Nollatoleranssi rasismille

Teen töitä avoimen ja vastaanottavan yhteiskunnan puolesta, jossa ihmiset voivat tuntea olonsa turvallisiksi ja pyrkiä tavoitteisiinsa taustasta, sukupuolesta, vammaisuudesta, uskonnosta, etnisyydestä, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta. Kaikilla tulee olla samat mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä.

Tosiasia on, että näkyvimmät vähemmistömme, eli romanit ja somalit, kohtaavat arjessaan ennätysmäärän syrjintää. Heidän on vaikea päästä työmarkkinoille huolimatta siitä, miten hyvin he osaavat suomea ja ruotsia tai miten korkeasti koulutettuja he ovat. On aika miettiä, miten vähemmistöt voidaan paremmin integroida osaksi yhteiskuntaamme ja työelämäämme. Vastaanottavampi ja turvallisempi yhteiskunta edellyttää yksiselitteistä nollatoleranssia rasismia ja viharetoriikkaa kohtaan, sekä poliitikkoja, joilla on rohkeutta argumentoida stereotypioita ja etnisten tai muiden vähemmistöjen kiihotusta vastaan. Luomalla luottamusta ja hyviä suhteita eri yhteiskuntaryhmien välille, ehkäisemme kaikenlaista väkivaltaa, jopa väkivaltaista radikalisoitumista.

Miksi joku valitsisi perheensä kodiksi juuri meidän yhteiskuntamme, jos lasten täytyy pelätä vihaa ja väkivaltaa? Vihapuhe ja rasismi vaikuttaa myös meihin kaikkiin. Meistä tulee kylmempiä ja tottuneempia sietämään toisten ihmisten nöyryyttävää kohtelua. On olemassa riski, että me kaikki muutumme, koska meille syötetään keksittyjä uhkakuvia ja stereotypioita ulkomaalaisista, naisista ja seksuaalivähemmistöistä. Ennakkoluulot estävät uskon tulevaisuuteen. Jokaisen ihmisen tulee voida tuntea yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta.

Suomalaisuus muodostuu aikaa myöten ihmisten ja perheiden vuorovaikutuksesta. Suomalaisuus on lähtöisin meistä kaikista, ja meillä kaikilla on oikeus määritellä identiteettimme tavalla, jolla itse haluamme – Suomen alkuperäiskansa eli saamelaiset; kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi; romanit; eri uskonnot ja etniset taustat, kuten juutalaiset ja tataarit; vastikään maahan muuttaneet; maahanmuuttajien lapset; suomalaiset, jotka ovat muuttaneet ulkomaille; vanhat ja nuoret. Suomi on aina ollut monimuotoinen, eikä kenelläkään ihmisellä ole oikeutta määritellä toisia tai jättää toisia yhteisön ulkopuolelle.

Talous

Vastuullinen, kestävä ja kaukonäköinen talouspolitiikka on perusedellytys hyvinvointimme turvaamiseen ja kehittämiseen. Nyt kokemiimme talousongelmiin ei ole olemassa pikalääkkeitä. Koulutuksen korkea laatu on Suomen suurin kilpailuetu. Meidän tulee säilyttää ja kehittää koulutustasoamme ja luoda edellytykset suuremmalle luovuudelle ja luottamukselle yrittäjyyteen. Meidän tulee uskoa itseemme ja uskaltaa olla parhaita markkinoidessamme ideoitamme ja osaamistamme. Inhimillinen pääomamme on kilpailuvalttimme. Lue lisää »

Tasa-arvo

Feministinä teen työtä naisten ja miesten välisen tasa-arvon lisäämiseksi. Politiikassa tasa-arvotyö merkitsee sitä, että pannaan sukupuolisilmälasit päähän ja tunnistetaan, millaisia sukupuoleen liittyviä vaikutuksia päätöksillä on. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta estävien struktuurien havaitseminen ja muuttaminen on systemaattista työtä, johon mielipidejohtajien, yritysjohtojen ja poliittisten johtajien tulee sitoutua. Lue lisää »

Nuoret

Monet nuoret lähtevät koulusta tietämättä, miten he selviävät yhteiskunnassa. Tämä näkyy konkreettisesti eräässä yhteiskunnan suurimmista ongelmista – nuorisotyöttömyydessä, ulkopuolisuudessa ja syrjäytymisessä. Nuorisotyöttömyys on vakava uhka, joka voi johtaa ulkopuolisuuteen ja mahdolliseen syrjäytymiseen. Mitä kauemmin työttömyyttä kestää tai jos työuraa ei koskaan ole edes aloitettu, sitä vaikeampaa on päästä työelämään.Lue lisää »
Eva Biaudet 2015